Noniin, nyt sitä oltais sitte kotiuduttu ja haikee mieli on vielä. Mutta eikö tästä selvitä :) Työharjoittelun loppu sujui aivan hyvin, kiillottelua, lautasten keräilyä ja baarissa olemista. Aivan ihania ihmisiä tuli tavattua ja onneksi on voidaan pitää yhteyttä facebookin kautta yms. Ja mistäs sitä tietää, jos vaikka lomallansa siellä vielä tulisi piipahdettua :D
Keittiöjakso oli ehkä vähän liian helppo, vaikka opinkin käyttämään veistä paremmin ja opin nimet suikaleille ja lohkoille, tosin espanjaksi :D Englannin kieli ehkä vähän harjaantui ja sitä uskalsi harmi vain vasta loppupuolella ruveta käyttämään ja kyllä espanjaksikin oppi ruokasanoja ja tervehdyksiä ja muita kohteliaisuuksia. Harjoittelussa näki sen että joka paikassa ei se hygienia ole itsestäänselvyys, olihan se aika jäätävää kuinka raa'at kanat ja vihannekset pilkottiin samalla leikkuulaudalla ja kuinka paprikat pistettiin tiskikoneen läpi. Ja eräs esimies kehaisi ylpeänä minulle että mehukoneet, limsakoneet yms. täällä pestää joka päivä. No vähä pyyhkäistiin saippuavedellä pinnasta ja se oli siinä. :P
Viimeisenä päivänä kirjoiteltiin Manuelon kanssa paperit kuntoon ja tehtiin loppusiivoukset ja viime hetken tuliaisostokset. Läheisessä Sparissa minua myyjä haukkui minut putaksi, jota ny ei tänne kehtaa suomentaa, ehkä jokainen sen voi tehdä itsekin :D
Lennot sujui hyvin, mitä ny koko Lanzarote-Las Palmas välin rääyin :D Muuten ihan jees. Kööpenhaminassa oli kaunista! Päätin että sinne kyllä täytyy lähteä joskus lomalla ja eihän sinne matkatkaan maksa palioa.
Kaikin puolin harjoittelu kuitenkin oli opettava, oppi uutta kulttuuria ja kuinka hyvin meillä täällä Suomessa asiat on. Ainiin, huomattiin työpaikalla se että, kenelläkään ei ollut laktoosiongelmia tai keliakiaa. Tai oliko peräti 2 ja nekin muusta maasta. Mutta kasvisyöjiä niitäkin enemmän. Reissu tänne oli minulle ihan ensimmäinen ja hengissä selvittiin! Ja eikä tämä tähän lopu, 3 vuonna uudestaan ;)
Se oli siinä, teen vielä yhden kuvapostauksen, mutta myöhemmin, koska kuvia tuli varmaan joku 1000 ja niissä menee jonkin aikaa kun saa hyvät valkattua. Mutta kiitos kaikille lukijoille jokka on jaksanut lukea meirän reissuista ja toilailuista. Adios! <3
